Jotenkin tuo parisuhde alkoi tökkimään maanantai-iltana, kun Marko oli jättänyt sähköpostinsa auki, ja huomasin siellä pari kansiollista tavaraa entisestä naisystävästä.
Huh, että kävi ahdistamaan ja pelottamaan. Vahingossahan ne kuulemma oli sinne jääneet, mutta minä tietenkin vanhana petoksen uhrina olin jo valmis uskomaan pahinta.
Ja sitten kun minä olen jotenkin ihan täysin tunneihminen, niin tunteet alkoi jäähtyä siinä paikassa pakkasen puolelle. Sama tilanne jatkuu edelleen, en pääse siihen entiseen ihanaan tunnelmaan takaisin.

Haluaisin kyllä, mutta joku ovi on nyt napsahtanut lukkoon, eikä Markollakaan tunnu olevan siihen avainta. Harmittaa ja surettaa ihan pirusti. Miksi ihmeessä minun pitää olla näin tunnevammainen? Itse kyllä flirttailen ympäriinsä, mutta toisella ei saa olla edes vanhoja posteja tallessa. Minun mielikuvituksenihan se alkoi maalailemaan kuvia Markosta haikailemassa sen exän kuvien äärellä ja lähettelemässä sille kaipaavia viestejä. Kuitenkin tiedän, että Marko on uskollisin mies, mitä kuvitella saattaa.

Enpä jaksa tästä enempää, tupakalle käy askeleeni.