Hain ekaluokkalaiseni koulusta. Repusta löytyi yllättäen naapurinpojankin aapinen! Heti tuli mieleen, että onko minun poikani tahallaan ryövännyt sen? Opettajalle soitettuani kuulustelin poikaa, joka pisti asian siivoojan syyksi. Tiedä häntä. Tuntuu kyllä, että poika on psykopaattijuoppo isältään saanut niin hyvät valehtelijan geenit, ettei voi uskoa missään asiassa hänen sanomisiaan. No, anyway, perjantaina on taas verkostopalaveri lasten asioista sossussa. Siellä puidaan pari kertaa vuodessa ex-mieheni juomista, ja sitä, voivatko lapset käydä hänen luonaan. Tähän saakka on aina päädytty siihen, että minä olen se, joka tarkistaa miehen kunnon, ettei hän ole humalassa, kun lapset menevät hänelle. On siinäkin homma, vahtia nelikymppistä ukkoa, josta kaiken lisäksi haluaisi pysyä mahdollisimman kaukana. Minä kun olen niin ylikiltti, etten osaa pitää puoliani. Tai en ole osannut, nyt päätin muuttaa tuonkin asian.
Ex-mieheni on kunnon peräkamaripoika, jolle isi on rakentanut oman talon naapuritontilleen. Siinä sitten on vanhempien hyvä kytätä poikansa tekemisiä (juomisia) ja vahtia, ettei juoppovieraita vaan pääse tontille kultapoikaa pahoille teille houkuttelemaan. Minä erehdyin seitsemän vuotta sitten tuon miehen kanssa seurustelemaan ja menemään naimisiinkin, halusin auttaa hänet parempaan elämään, ja olin vielä niin tietämätön, että luulin voivani lopettaa hänen juomisensakin. Eihän siitä tietenkään muuta seurannut, kuin viisi vuotta miehen harjoittamaa ankaraa kotityranniaa, alistamista, haukkumista ja väkivaltaa niin minua kuin edellisestä liitostani olevia lapsianikin kohtaan. Vanhempi tyttäristäni sairastui tämän juopon takia anoreksiaan ja psykoottiseen masennukseen. Minä sairastuin vakavaan masennukseen, ja nyt kolme vuotta eron jälkeen alan pikkuhiljaa päästä jaloilleni. Että on se koville ottanut.

Anoppi ja appiukko ovatkin luku sinänsä. Niin kieroja ja pahantahtoisia ihmisiä harvoin näkee. Viimeksi perjantaina appiukko huusi minulle lasten kuullen että: "Haista sie pitkä vittu!" Syynä oli se, että lapset olivat menossa viikonlopuksi tukiperheeseen. Heillä kun on sellainen käsitys, että etenkin pojan ei pitäisi sinne mennä ollenkaan, vaan pysyä siinä tonteilla katsomassa isänsä juomista ja koko porukan harjoittamaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ex-anoppikin on lyönyt poikaansa nenään ties kuinka monta kertaa, ja välillä on tarvittu poliisia selvittämään että kuka löi ketäkin ja millä. Kivellä on äiti hakannut poikaansa päähän, ja hiilihangolla on vetänyt isäpappa selkään poikaansa. Jätä nyt sitten ekaluokkalainen tuommoiseen paikkaan viikonlopuksi, kun vaihtoehtona on turvallinen tukiperhe!

Sairasta tuo mummon käytös muutenkin, hän on tehnyt ekaluokkalaisen läksytkin kerran, ja kun huomasin sen, ja soitin hänelle, ettei niin saa tehdä, hän veti herneet, eikä ole sen jälkeen puhunut minulle. Olin kuulemma sanonut, että ne läksyt oli tehty päin persettä! Ou daa!! Mutta hyvä vaan, ettei ota mitään yhteyttä, ei ole ikävä ollut. Poikani kun on hänelle niin tärkeä, mutta tytöstä ei välitetä yhtään! Niin kummallista porukkaa...Päästivät tytön häviämään isänsä mukaan juopottelureissulle, eivätkä edes minulle ilmoittaneet mitään! Ties mihin luolaan tuo olisi tytön vienyt kusihousuisten juoppojen seuraan, ellen olisi vahingossa vastannut puheluun, jossa hän kertoi mihin oli menossa, ja että tyttö 5v. oli mukana.

Ei muuta kuin autoon ja hakemaan tyttöä pois, isovanhemmat saivat kuulla kunniansa tuon jälkeen, enkä ole tyttöä enää heille antanut yöksi. Kun nimenomaan oli sovittu moneen kertaan, että exäni luona ollessaan lapset ovat mummon ja ukin vastuulla. Ja sitten pääsee tällaista tapahtumaan. Eikä ollut ensimmäinen kerta kun tyttö siellä ollessaan on kadonnut. Kerran naapuri löysi hänet eksyneenä mummolan läheltä itkemässä, kun mummo ei yhtään vahtinut pihalla leikkivää lasta. Huh, mie olen niin täynnä tuota porukkaa, että tästä riittäisi juttua vaikka kuinka paljon, mutta nyt on lopetettava ja patistettava poika läksyjen tekoon.